torstai 26. syyskuuta 2013

Uups! Ryhdistäydytäänpä.

Viime viikko 16.-22.9. pähkinänkuoressa:

Maanantai: lepopäivä
Tiistai: uintitreenit 1'20
Keskiviikko: kevyt lapsi ja koira -hölköttely 55 min, 6,6 km
Torstai: kuntosalilla 1'15
Perjantai: lepopäivä
Lauantai: vatsa-pakarajumppa piiiiiitkästä aikaa, oli tosi hienoa!
Sunnuntai: uintitreenit n. 1 h, erinomaista :)

Täytyy vielä mainita, että pyöräilen työmatkat, 6 km suuntaansa, lähes joka arkipäivä. Nyt on ollut väsymystä ilmassa, ja kävin maanantaina ja perjantaina autolla töissä.

Tällä viikolla en sitten muuta ole tehnytkään kuin pyöräillyt töihin ja ulkoiluttanut koiraa, sitäkin häpeällisen vähän. En ole saanut nukuttua tarpeeksi aikoihin, vuorokausirytmi on ollut jotenkin pyllyllään, ja olen yrittänyt nyt korjata sitä ja ottaa rennosti. Sää on ollut myös jokseenkin hirveä, pipolle ja hanskoille on tullut käyttöä, ja ulkoilu ei ole yhtään huvittanut. Perustelen lorvimista myös sillä, että ainakin rasitusvammojen perusteella minun olisi syytä oppia kuuntelemaan kehoani, ja tämä on luullakseni sitä kehon kuuntelemista.

Ensi viikon lauantaina 5.10. olisi Punkaharjun halkijuoksu, matkat 5 km, 10 km ja puolimaraton. Jos joku tahtoo mukaan, seura kelpaa kernaasti. Itse meinaan kympille, ja toivon että paukkuja löytyy, kun numerolappu kiinnitetään rintaan. Jos ei, pitää vain nauttia maisemista, niitähän siellä riittää!

Meille odotetaan juuri tällä hetkellä uutta fillaria. Miehelleni on tilattu maantiepyörä, jonka pitäisi saapua Koskimieheen hetkenä minä hyvänsä. Tilasimme maanantai-iltana myöhään Wigglestä pyöräilykamaa, henkselihousuja, takkeja ja kengät sekä minullekin SPD-polkimet maantiepyörään. Valitsimme pikatoimituksen, ja epäilyksistäni huolimatta paketti tuli eilen iltapäivällä kotiovelle! Eli ihan oikeasti n. 25 euron toimitusmaksulla paketti saapui reilussa vuorokaudessa Englannista Suomeen ja meille kotiin! Ehkä se ei ole ihme, mutta 70-luvulla syntyneenä ja kirjeenvaihtoakin etanapostilla harrastaneena ja edelleen myös hitaita paketteja tilanneena olen vaikuttunut. Vaatteetkin ovat istuvia, ja minä toden teolla tykästyin uuteen kissa-asuuni. ;) Piti käydä kaupassakin se päällä, vaikkakin tuulitakilla ja lenkkareilla naamioituna. No joo, tähän vaikutti äkkilähtö lasta harrastuksiin viemään, kun sovitus oli juuri kesken.

Maantiepyörässäni on tähän asti ollut SPD-SL-polkimet, cyclocrossarissa taas yhdistelmä-SPD:t, joissa toinen puoli flat tavallisia kenkiä varten. Kilpurilla olen käyttänyt triathlonkenkiä, ja cyclolla numeron verran isompia MTB-kenkiä. Tri-kengät ovat erittäin ohuet ja naftit, suomeksi vilpoisat. Ne on tarkoitettu kesäkeleille ja urhelusuorituksiin. Syksyn ajankin sitten polkimien vaihdon jälkeen MTB-kengillä myös kilpurilla, etteivät varpaat palele. Ehkä olisin jättänyt pyörän jo talviteloille, mutta täytyy vielä Ollin kanssa ajella muutama lenkki, ennen kuin kelit ja kadut muuttuvat ajokelvottomiksi.

Tässä odotellaan myös uusia lenkkareita, Kayanoita, joiden pitäisi tulla tänään postissa. Huomenna lenkille niillä? Vaiko jo tänä iltana? Ai niin, se vuorokausirytmi!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Loppuviikon puuhat

Valtavia omantunnontuskia potien tätä kirjoitan. :( Tänään olisi Lassen hölkkä, mutta on ollut niin kiireinen viikko ja sellainen olo, ettei nyt irtoa. Joskus on pakko nukkua ja siivotakin, joten jätin myös aamun uintitreenit väliin. Sen sijaan ilmoittauduin illaksi ihan uusiin juttuihin, Huhtariin Grit Strength -tunnille ja BodyBalanceen.

Torstaina kävin tekemässä täsmäiskun kuntosalille. Ehdin 40 minuutissa käydä läpi lähes koko kropan. Pidän toiminnallisen harjoittelun salista, jossa on rauhallista ja tunnelmallista, ja tein siellä kuntopallon, kahvakuulan ja vähän taljankin avulla pääasiassa keskivartaloliikkeitä, jotka fysioterapeutti on minulle "määrännyt", sekä hieman raajojakin. Lopuksi palkitsin itseni hierovalla tuolilla. :D

Perjantai-iltana vein tyttären tanssitunnille ja sillä aikaa hölköttelin keskustan rantoja pitkin. Jotenkin siellä on niin ihanaa juosta! Arvelen nähneeni uintiporukkaa lähdössä perjantaipurjehdukselle, mutta en arvannut mennä lähemmäs katsomaan, jos vaikka olisinkin erehtynyt... Kiersin ensin Pikisaaren ja sitten Rakuunamäen. Matkaa tuli n. 6,7 km ja aikaa meni n. 45 min. Unohdin pysäyttää kellon. Tanssiopistolla kohtasin lasta hakiessani toisen balettilaisen äidin niin ikään juoksuvaatteissa ja hikiläntti selässä, ja päädyimme sopimaan yhteisistä lenkeistä jatkossa. Huimaa!

Lauantaina meillä oli työpaikalla koulutuspäivä, ja sieltä hurautin Vihtolan ja Hanhikempin kautta kotiin, 19,6 km ja 46 min, keskikadenssi 74, -nopeus 25,1 km/h, -syke 127.

Jotta pystyn jatkamaan elämää tämän päivän lusmuilusta huolimatta, katsoin heti korvaavan tapahtuman: Punkaharjun halkijuoksu la 5.10. Siellä on kymppi ja puolimaraton, ja kympille siis aion osallistua. Matka on yksisuuntainen ja profiilin mukaan hieman nouseva. Sellaisella en ole aiemmin ollutkaan. Lapsillekin olisi omat sarjat ja lisäksi 5 km kuntohölkkäsarja. Seura kelpaa, kiitos, jos joku tahtoo lähteä mukaan! Maisemathan siellä ovat kerrassaan hienot, minkä pitäisi tehdä juoksusta huomattavasti kevyempää. :)

torstai 12. syyskuuta 2013

Tätä viikkoa, ja vähän edellistäkin

No niinhän siinä sitten kävi... Olo oli kuntosalin ja pumpin jäljiltä kuin jyrän alle jääneellä, enkä pystynyt lauantaina edes kävelemään kunnolla. Pitkä lenkki jäi haaveeksi, mutta illalla kävin kevyesti hölkkäämässä pyöräilevä lapsi seuranani 50 min/6,5 km ja sen jälkeen venyttelin, mikä hieman helpottikin. Kuitenkin esim. vasemman olkavarren ojentaja oli vielä maanantainakin ihan käyttökelvoton!

Sunnuntaiaamuna oli superhyvät uintitreenit taas. Potkut tuntuvat olevan tärkeitä, niitä on joka treeneissä. :) Syystä, veikkaisin. Uutta oli "formulat", eli ensin kierrokset päälle käsijarrun kanssa, ja sitten hanaa!

Maanantaina oli lepopäivä. Ohjelmaan kuului mm. muffinsseja ja musiikin teoriaa.

Tiistaina oli jälleen uintitreenien vuoro. Sain neuvoja käsivetoihin, jotka kuulemma aloitan liian läheltä päätä, eli pitää kurottaa edemmäs. Juuri tämä on se syy, miksi treeneissä käyn, eli hienoa. :)

Keskiviikkona pääsin töistä vähän tavallista aikaisemmmin, ekaluokkalainen meni kaverinsa luokse pariksi tunniksi suoraan koulusta ja minä pääsin 1,5 tunnin lenkille. Kaksi vuotta sitten, kun vielä pystyin kunnolla juoksemaan, löysin myöhään syksyllä hienoja reittejä Karhuvuoren suunnalta, ja viime vuonna jalkapuolena harmitti hirveästi, etten päässyt enempää niitä hyödyntämään. Mutta nyt löysin upean polun, joka lähtee Vuorentien päästä kohti Mielontietä, ja sinne varmasti palaan! Lenkille tuli mittaa 13 km ja aikaa meni 1h 27 min. Koiralla oli pitkästä aikaa vetovaljaat, mutta ei se vetänyt oikeastaan yhtään, ihmetteli vain aluksi, että mitkäs nämä olivatkaan, ja ravisteli muutaman metrin välein. ;) Viime ajat olemme käyttäneet vedonestopantaa, ja ehkä se ja iänkin (ja tällä kertaa lämpimän sään) aikaansaama rauhoittuminen ovat auttaneet. Koirajuoksussahan koiran kuuluisi vetää, mutta olen nyt kallistunut siihen, että minä teen itsenäisen juoksun ja Inke vain ulkoilee mukana. 15 minuutin välein pidimme juoma- ja koirankastelutaukoja. Toisessa pullossa oli arginiinijuomaa ja toisessa vettä. Argi-purkki alkaa vedellä viimeisiään, ja olisi kai hankittava uusi, jos sitä aikoo jatkaa. Olisi kiva kuulla, jos muut ovat arginiinia käyttäneet, että tuntuuko siitä olleen hyötyä?

Aloin taas laittaa treenejäni HeiaHeia-palveluun, ja ne ovat julkisia, eli sieltä näkee simppelimmän treenikalenterini.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Hehkutusta

Pumppitunnilla:

- Ei sattunut isovarpaan tyveen, JEE!
- Ei sattunut nivuseen, JEEE!!!
- Ei sattunut polveen, JEEEEE!!!!

(no oli siinä polvessa sen verran tunnetta, että varansa on vielä pidettävä)

JEEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!!


Habaa kasvattamassa


Voi sitä jälleennäkemisen riemua, kun tapasin pitkästä aikaa Huhtarin Hierovan Tuolin! :D Tähän kyseiseen autuuteen päästäkseni joudun ihan itse tekemäni päätöksen perusteella huhkimaan hieman, mutta kylläpä kannatti taas. Kävin eilen tekemässä n. 40 minuutin verran lähinnä fysioterapeutin antamia keskivartaloliikkeitä, siihen päälle hyvät venyttelyt ja - Tuoliin!

Tänään pääsin Tuoliin palkinnoksi - kröhöm! - ensimmäisestä BodyPumpista moneen kuukauteen. Saliin pääsyä odotellessa mietin, pitääkö äkkiä käydä ostamassa kokista tunnista selvitäkseen, mutta eihän siinä muuta tarvittu kuin Pia superenergisenä ja huippupositiivisena lavalle ja musiikki soimaan! Heti ekasta tahdista olin täysillä mukana. Kiitos, Pia! Jotain on näistä vammoista tarttunut korvien väliin, sillä ihan itselleni epätyypillisesti osasin laittaa ihan pienet painot tankoon jalkaliikkeitä varten. Selän kohdalla itsehillintä sitten petti, joten nyt on olo kuin jyrän alle jääneellä ;)

Huomenna minun on tarkoitus juosta n. 17 km lenkki, saas nähdä, kuin käy... Pohkeet meinasivat krampata yhden jalan kyykyissä vaikkei ollut painojakaan, ja jo eilisen vähäisen salitreenin jäljiltä ovat reidet ja vatsa hieman hellinä.

torstai 5. syyskuuta 2013

Paluuta arkeen


Omalla laillaan tuntuu helpottavalta, kun arjen kuviot asettuvat kohdalleen: töihin, kotiin, lapset harrastuksiin, kauppaan, treeneihin - maanantaina musiikin teoriaa, tiistaina uintia, keskiviikkona juoksua, torstaiaamuna salille. Perjantaiaamuisin käyn laulutunnilla, ja ennen sitä ehtisin joogaan tai sitten ehkä työpäivän jälkeen Pian vetämään pumppiin, ellei tule töissä yllätyksiä eteen. Lauantai hakee vielä juttuaan, ehkä järkevin olisi pitkä juoksulenkki, sitä kun ei oikein muualle saa järjestettyä. Uintikaveri ehdotti astangajoogatuntia lauantaille, se voisi olla vaikka kevyemmän viikon ohjelmassa. Sunnuntaiaamuisin on pitkä uintitreeni. Mihinköhän väliin laitettaisiin vielä pyörälenkki ja yksi salikäynti? Eikä toinen lepopäivä viikossa olisi sekään pahitteeksi.

En ole juuri tehnyt yhdistelmätreenejä Karjala Triathlonin yhteistreenejä lukuunottamatta. Keväällä kävin muutamia kertoja ensin pyöräilemässä ja sen jälkeen heti juoksemassa, mutta jotenkin se on jäänyt. Ehkä noita olisi syytä tehdä tässä syksyn aikana, kun vielä pystyy ajamaan maantiepyörällä. Toki talvella voin käydä spinningissä ja mennä sen jälkeen hetkeksi matolle juoksemaan. Jos Huhtariin saataisiin vielä uimahalli, siellä voisi tehdä triathlontreenit sisätiloissa!

Tiistain uintitreenit


Janin pitämissä treeneissä uitiin sekauintia, ja totesin taas, että perhonen ei suju. Onneksi halli on tuohon aikaan jo yleisöltä suljettu ja olin reunimmaisella radalla... ;) Sitten uimme piteneviä pätkiä kovaa vaparia ja jälleen laudalla jalkapotkuja. Jaloista löytyy ruutia, mutta joku ihan uusi lihas on nyt sunnuntaista lähtien ilmoitellut olemassaolostaan tuolla vasemman pakaran sivulla, auts.

Keskiviikkona kevyt juoksulenkki


Hölkkäsin ensin 20 min pyöräilevien lasten perässä keskustan suuntaan, ja sitten yksikseni Tirilän polkuja vielä 40 min. Onna osaa hienosti sopeuttaa vauhtinsa minun juoksuuni, mutta Vella ajaa "aina täysillä", ja yhdessä tytöt painelivatkin jossain kaukana, vain Vellan pinkki fleece vilahti esiin silloin tällöin ennen seuraavaa käännöstä. 

Olen aiemmin tykännyt juosta asfaltilla, mutta ilmeisesti polkujen vaihtelevammat muodot, jotka tekevät jokaisesta askelesta hieman erilaisen, rasittavat jalkoja vähemmän? Yhä enemmän huomaan juoksevani mieluummin polkuja pitkin. Myös tien reunan vaihtaminen säännöllisesti tekee hyvää. Nyt tuntui oikean polven seudulla jalan sisäsyrjällä pistoksia, mutta osasyynä voi olla, että kaaduin muutaman päivä sitten pyörällä, ja juuri tuolla alueella on aika mojovia mustelmia. Monet muut pienet kiristykset ja pistokset menevät ohi, kunhan niitä ei liikaa ajattele. Tunne oli kevyt, ja vaikka syke oli 135 luokkaa, ei hengästyttänyt. Aerobinen kynnykseni on siis sen yläpuolella, vaikka yhdessä testissä se siihen määritettiinkin pari vuotta sitten. Matkaa kertyi 8,7 km, aikaa kului tasan tunti, keskisyke 128, max 148.




sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Kuopion kisasta uusi video

Kuopio Triathlonin sivuille on tullut pitkä, hyvä ohjelma tämän vuoden kisasta.
http://kuopiotriathlon.sporttisaitti.com/

Ilmoittautuminen

Ilmoittauduin juuri KISAAN. Joroisille juurikin. Ilmo aukesi tänään klo 12, ja nyt klo 18.55 on 1300 paikasta mennyt jo 713! Ihan uskomatonta. Aika moni tänä vuonna rannalle jäänyt on tainnut varmistaa osallistumisensa HETI.

Aika paljon on muuten krääsää tyrkyllä osallistujille jo ilmoittautumisen yhteydessä. Siellä on vaikka mitä kompressiosäärystimistä majoitukseen tilattavissa heti. Itse en uskaltanut vielä ottaa mitään, vaikka joku majoitus varmaan pitää järjestää, mutta tässä vaiheessa en vielä tiedä, millä kokoonpanolla meidän perhe sinne lähtee. Ja toisaalta täältä ei aja Joroisille kuin kaksi tuntia. Tietty joku training for -paita voisi olla ihan kiva, mutta meillä on vino pino paitaa ja bandanaa jo kotona, sekä startattuja että DNS-paitoja. Ja sitten - kaikkea voi sattua. Vasta rantaviivalla voi olla suht varma, että oikeasti pääsee mukaan. Ettei innostuta liikaa, siitä tulee huono karma.

Nyt kyllä vähän hirvittää...

Kevyt viikko flunssan jälkeen

Maanantaina oli vielä sen verran väsynyt olo, etten uskaltanut lähteä pyörälenkille.

Tiistaina en voinut enää pidätellä itseäni, ja uskaltauduin Lappeenrannan Uimareiden Masters-treeneihin. Treeni oli hyvin vapaauintipainotteinen ja tuntui melko kevyeltä, mikä oli oikein hyvä terveydentilani huomioon ottaen. Yksityiskohdat ovat ehtineet karista mielestä, kun vei näin kauan ehtiä blogin pariin. Yksi tuttu naama oli joukossa, Aija, joka on usein näkynyt samoilla pumppitunneilla. :) Kiva! Ja jälleen kerran sain huomata, että turha stressata mukaan menoa, ihanasti täällä otetaan vastaan uuteen porukkaan, oli sitten kyseessä laji mikä hyvänsä. :) Urheilijat ja kuntoilijat ovat mukavaa ja reipasta porukkaa.

Keskiviikkona 28.8. kävin hyvässä seurassa, eli 7-vuotiaan pyöräilevän prinsessamme kanssa hölkkäämässä kauniin kesäisessä säässä pienen lenkin: Parkkarilasta kohti keskustaa, lasten liikennekaupungin takaa Armilankadulle ja sieltä tuomaan lapsi kotiin, mistä kävin vielä Kisapuiston pururadalla kääntymässä. Statistiikka: 4,1 km, kesto 30'34, keskisyke 130, max 152.

Torstai olikin sitten lepopäivä.

Perjantaina innostuin isomman tyttäremme kanssa vähän pidemmän lenkin. Onna pyöräili rauhallisesti mukana, vaikka metsäpoluilla kuulemma töyssyttikin vähän liikaa. Menimme polkuja ja pikkuteitä kanavan varrelle asti. Siellä on ihanat polut, erityisesti rakastan Hakalin kohdalla olevaa "metsäkäytävää"! Takaisin tulimme Hovinpellon, Hartikkalan ja Tirilän kautta. Matkaa kertyi n. 10,7 km ajassa 1'12, keskisyke 136, max 156. Jalat kestivät hyvin, mutta oikeaa nivusta alkoi polttaa suunnilleen kolmen vartin kohdalla, kuten yleensäkin. Se on selvästi yhteydessä asennon lysähtämisen, eli kun pitää navan kiinni selkärangassa ja muistaa ojentaa lantion, vaiva vähenee. Ylämäissä kokeilin ponnistaa oikein lujasti, jotta asento pysyisi suorassa, ja onnistuihan se!

Lauantaina piti mennä salille, mutta siitä tulikin siivous- ja muffinssinpaistopäivä. Alan ehkä oppia kuuntelemaan kroppaani? Oli väsynyt olo, ja ottaen huomioon äskettäisen flunssan ja edellisiltaisen lenkin ratkaisu saattoi olla jopa viisas.

Tänään sunnuntaina näin aamuyöstä unta, että nukuin yhdeksään enkä ehtinyt uintitreeneihin. Ehkä juuri tästä syystä heräsin ajoissa, klo 7.30, ja ehdin mainiosti uimaan. :) Hienosti minut otettiin tälläkin kertaa vastaan; vetäjä oli eri kuin tiistaina ja porukkakin osin eri. Hienoa oli, että Pia oli mukana! Oli tosi kivaa! Teimme delfiinipotkuja sukelluksissa ja sitten rintauintivetojen kanssa pinnalla, ja minulla kesti hetken ohjelmoida itseni tuohon rintauintiversioon, että sain sen joten kuten sujumaan. Näitä tehtiin ehkä kymmenkunta tai vähän alle. Sitten saimme Pian kanssa tri-yhteensopivat ohjeet ja teimme 50 m matkavauhtisia vetoja, joiden jälkeen kahden käden selkää rintauintipotkuilla, ikään kuin rintauintia selällään. Tähänkin piti vähän orientoitua, mutta se oli lopulta ihan helppoa. Aluksi pyrki menemään vettä suuhun. Sitten vielä 20 min vaparia räpylöillä, jotka sain lainaksi Pialta. Pitää hankkia omat, koska niille näyttäisi olevan käyttöä.